Todellisuus voisi olla näinkin, kuten se on kuvattu Myyty maa-kirjassa. Palvelut ovat yksityistetty ja köyhin kansanosa on niiden ulkopuolella, tai ainakin reunalla roikkumassa epätoivoisesti. Vähemmistöt ja vähävaraiset asuvat omilla asuinalueillaan ja siellä on (yllättäen) levottomat olosuhteet --- hetkinen, miksi tuli juuri ruotsalainen kansankoti mieleen?
Esikoiskirjailijoiden teokset ovat lähellä sydäntäni, koska ne usein yllättävät raikkaudellaan. Tiedättehän; kun kirjailija löytää menestyskaavan, niin hän kopioi sitä lähes loputtomiin - kyllä minä tästä niin mieleni pahoitan :P Teoriani on, että esikoiskirjailijan teos on pitkän harkinnan ja kehittelyn tulos, siis jalostunut monen kokeilun sekä pohdinnan myötä.
Seppo Heikkisen kirja on niin vetävä, että se oli suorastaan pakko lukea alusta loppuun kertaheitolla. Tai melkein. Sivumäärä on reilu 300 eikä siinä ole yhtään liikaa. Vaihtoehtoinen todellisuuskuvaus etelä-Suomen ankeasta lähiöstä ja matka Lappiin entisille kotikonnuille. Bisnesjakkupukua sekä punk-keikkaa. Ydinjätettä erämaahan ja virkamiesten lahjontaa. Menestyjät että luuserit. Ja niin edelleen.
Ainekset ovat hyvät ja taidolla keitetty kokoon. Suosittelen :)