Korvamatokuuri
Matolääkettä, musiikkia ja kirjoja.
Kirjoittajana I by *Pieni ViiniBlogi*
Modem: Megalomania (CD)
Hellacopters: Grande Rock Revisited (2CD)
Hellacopters yllättää positiivisesti!
Konsepti on yksinkertainen, nerokas ja jopa katala: julkaistaan alkupään levy uusiksi masteroituna (CD1) ja laitetaan mukaan sama setti uusilla mausteilla (CD2)!!! Itselleni toimii kertakuuntelulla uudet mausteet (CD2) todella hyvin - heti alkutahdeista huomaa eron jopa alkeellisemmalla soittolaitteilla (kannettava Sony Walkman cd-soitin + JBL Flip 4 kaiutin + 3,5mm kaapeli välissä).
Miltä tämä kuulostaisikaan livenä hyvän akustiikan omaavassa keikkapaikassa, kuten Tampereen Tullikamarin Klubilla tai Tampereen Tavara-asemalla??? Sitä keikkaa odotellessa tämä levy tulee pyörimään taatusti monta kertaa Walkmanissa.
Freud, Marx Engels & Jung: Siunattu hulluus (LP)
R.I.P. Reppu-Heppu alias Jaakko Loukkola
Runo-Suomi vai hyvinvointivaltio?
On hyvä ottaa nyt biologin näkemys avuksi: ihminen on vuosituhansien kuluessa sopeutunut tyypilliseksi kausityöläiseksi – suurten erä- ja kalaretkien vuorotellessa joutilaitten köllöttelyvaiheitten kanssa. Vielä maanviljelysyhteiskuntaan siirtyminen kävi päinsä kivuttomasti: touonteon ja elonkorjuun suuria kireitä voimainponnistuksia tasapainotti mm. talven suuri rauha. Mutta säännöllinen ympärivuotinen työ häviävän avuttomine vuosilomineen on jo sellaisenaan kauhea onnettomuus. Tällaisissa biologisissa luonnottomuuksissa epäilemättä piilevät
tunnetun nykyajan tyytymättömyyden syyt, joita etsitään useimmiten aivan muualta.
Pentti Linkola: Unelmat paremmasta maailmasta (2. painos, 1972, sivut 33-34).
On lauantai-ilta...
miksi?), en tiedä, ehkä tehdäkseni jotain. Turhautuneisuuteni on rajaton, käsivarteni riukua ja ajatus rottinkia.
Parahin hyvä Sinä, kirjoitan nyt koska aiemminkaan en ole saanut tätä tehdyksi (on
siis aika tehdä jotain asian eteen).
Olen tänään herännyt pahalla päällä, kiukutellut ja aiheuttanut mielipahaa.
Muistuttanut asioista joista ei tarvitse muistuttaa. Tällainen olen tänään ollut –
tavallinen minä (taas kerran). Käynyt opiskelemassa (istumassa tunnilla kynä suussa ilman ajatusta), kaupassa ruokaostoksilla ja nuukaillut, iltakävelyllä keskustassa sekä palellut. Talvi näyttää merkkinsä.
Täysikuu. Ikkuna on raollaan, verhot heiluvat hiljaa, taitaa tulla pakkasyö. Annoin
sotaveteraanien keräykseen kymmenen euroa.
Hilsettä kirjoituskoneen näppäimillä, halvat kierrekynttilät valuttavat steariinia
pöydälle, revin sormista nahkaa kynsien ympäriltä. You really come in.
Koputus ovelta. Herra tulee sisälle, riisuu silinterihatun päästään. Istuu
keittiöjakkaralle ja valuttaa vettä ulsterista matolle. Ei hänellä mitään sen
kummempaa asiaa kuulemma ole, kunhan nyt tuli istumaan. Jaaha, tämä on taas näitä päiviä ja joskus myös iltoja, kun joku tulee seuraamaan vierestä mitä oikein teen.
Enhän minä mitään tee, kunhan vain piruuttaan tuijottelen tyhjää, kirkkaan valkeaa
A4-paperia. Kunpa ajatuksenikin olisi yhtä kirkas...
New York Dolls: Red Patent Leather (CD)
Voiko livelevy kuulostaa ensimmäisellä kuuntelemisella siltä kuin olisi tullut kotiin pitkän odysseian jälkeen? Kyllä voi ja sen tekee tämä New York Dollsin keikka, joka on äänitetty toukokuun 2. päivä vuonna 1975, Little Hippodrome Clubilla, New Yorkissa. Missä siis olin 2.5.1975?
Taisin olla lastentarhassa ja mistään mitään tietämättömänä missasin tämän --- muta hei hetkinen, miten niin tämän? Niin, kiitos olkoon isosiskojeni, olin tuohon ikään jo tutustunut moneen rock-levyyn, kuten Sladen Slayed? ikimuistoiseen vinyyliin.
Tältä levyltä haluan nostaa esiin mm. hienon Eddie Cochran Something Else-tulkinnan, Johnny Thundersin laulaman Pirate Loven ja Daddy Rolling Stonen. Kuulokuvassa viehättää rumpujen sijaitseminen poikkeuksellisesti oikealla ja laulun hienoinen vasen laita - miksi kaiken pitäisi aina olla keskellä kuulijan korvia? Toisekseen rumpujen miksaus on mukavasti pinnalla, kun taas lauluun on laitettu etäisyyttä sekä kaikua; lieneekö tilan ja tapahtuman tuomaa sattumaa vai harkittu teko?
Hälläväliä, tämä levy soi upeasti.